Tauon jälkeen

 Pitkään aikaan en ole täällä käynyt. Nyt tulin. Syksykin tulla tupsahti kuulaine aamuineen ja viileine öineen. Lehtipuissa keltaista, kärpäset poissa.  Olen käynyt näyttelyissä, lukenut paljon, tavannut ystäviä ja pitänyt tietyissä paikossa kasvoilla maskia. Kuuntelin ja katselin Areenasta oopperan Covid van tutte, jolla on vastustajia ja puolesta puhujia. Suomalainen ei helposti niele pientä hupailua niinkin vakavasta aiheesta kuin korona. Ooppera ei kuitenkaan ollut millään lailla loukkaava eikä yliampuva. Minä pidin siitä. Olisiko myös Mozart pitänyt? Musiikkihan pohjautuu Cosí van tutteen.

Olen huolissani. HS kertoo, kuinka Aleksanterinkatu autioituu. Liikkeitä lopetetaan, asiakkaita ei näy entiseen malliin. Koronako heidät vei? Stockmann kärvistelee kuten jo usean vuoden ajan. Kolme seppää takoo kuten ennenkin, vaikka niiden vierestä Suomalainen Kirjakauppa muutti pois. Kerjäläisetkin pelästyivät koronaa, heitä ei ole enää joka nurkalla lantteja anomassa.

Kun on syksy, minä syön luumuja ja valkeita kuulaita. Torikauppiaat asuinpaikkakunnallani vielä sinnittelevät, kunnes kokoavat telttansa talven tieltä. Tänään kastuin reippaasti, vaikka oli sateenvarjo mukana. Syksy on tämmöstä, on aina ollut. Taloa ei vielä lämmitetä. Pitää pukeutua paksusti ja vetää peitto yöksi korville.

Italiasta eikä Espanjasta ole aikoihin mitään kuulunut. Kummassakin maassa koronatilanne Suomea pahempi. Meillä annetaan suosituksia esimerkiksi maskin käytössä, siellä sakotetaan, jos ei käytetä. Tartuntoja ja kuolemia enemmän, mutta niin on väkeäkin. On hyvä olla taas Suomessa ja suomalaisena.

Tämmönen piipahdus tässä. Puhelin soi. Hei.