Uusi ruokakauppa

 Ihan syksyltä tuoksuu. Kaivoin  ulsterin esille ja panin baskerin päähän. Lähdin kauppaan. Ostin minttua ja kotona laitoin vesimelonislushia. Siihen tarvittiin  minttua. Ostin myös kaksi pokkaria, Tuomas Kyrö ja Pilvi Hämäläinen. Ostin lisäksi avolehtiön kokoa A7. Kyröltä olen lukenut useita kirjoja, mutta kirjailijana Pilvi Hämäläinen minulle uusi tuttavuus. Lukemisen aloitin Kyröstä. Mielensäpahoittaja menetti Emännän herra Alshaimerille. Niillä kohdin Kyrön teksti ei naurattanut. Nauratti vasta, kun Mielensäpahoittaja meni ruokakauppaan ja kassa kysyi S-korttia. Olihan Mielensäpahoittajalla toki Eskortti ja hän sanoikin sen kassalle.

Loppuviikolla lähden vallan Stadiin asti. On aika varattu kampaajalta. On aika laitattaa hiukset. Melkein tekisi mieli ottaa kunnalliseen ja yleiseen kulkuneuvoon Kyrön kirja ja osoittaa, että matka taittuu kirjankin kanssa, eikä vain puhelimen. Olisi sivistyneempääkin. Mutta enpä tiedä,otanko sittenkään. Hauskempi katsella kanssamatkustajia, jotka puurtavat puhelimiensa kimpussa. Eivät edes huomaisi, että yksi lukee kirjaa.

Meille tänne päin tulee uusi ruokakuppa ja ihan etnistä laatua, joka minulle kovasti mieleen. Voi ostaa sellaista, mitä S-kauppa ja/tai K-kauppa ei myy. Keittiöni muuttuu eksoottiseksi. Käyn heti tekemässä tuttavuutta, kun avaavat. Muinoin minulla oli pitkähkö kiinalainen kausi. Tarvikkeet oli haettava joskus ihan Tukholmasta asti, kunnes meillekin tuli kauppoja, joista sai ostaa vaikka Kung pao-kanaan riisiviinietikkaa. Toivotan uuden ruokakaupan erittäin lämpimästi tervetulleeksi.