Ystävänpäivänä

 Hyvää Ystävänpäivää! Minä vietän sitä tekemällä Anne Wilsonin ohjeen mukaan broileripataa ja äitini ohjeen mukaan makaronilaatikkoa. Sujuu päivä niinkin.

Lunta tullut lisää, Donald Trump riehuu USAssa ja meidän 190 cm pitkä tuleva presidenttimme Alexander Stubb kokoaa omaa kabinettiaan ja valmistautuu virkaansa. Oli jännittävä vaali, sopuisa ja toinen toistaan ehdokasta kunnioittaen. Maailmalla ihmeteltiin, kun yleensä muualla ei olla kovin korrekteja.

En ole ollut kuin kaupassa ja kampaajalla. Jälkimmäiseen oli metromatka. Nyt ei kuljekaan, kun on lakko ja on vähän muillakin tahoilla. Eipä tarvitse mihinkään lähteäkään. Jos huomenna tai ylihuomenna. Tuskin pitemmälle kuin lähelle.

Luen Tuomas Kyrön kirjaa ja tunnen mieleni hilpeäksi. Mielensäpahoittaja hymyilyttää kerronnallaan. Tässä kirjassa hän remontoi taloaan ja katselee kun naapuri Kolehmainen "lilluu ihmisenkeittoaltaassa", jonka joku oli hankkinut viinimarjapensaan tilalle entisen saunan eteen. Entinen siksi, kun se sattui palamaan poroksi. Tuomas Kyrön kanssa ei tule ikävä.

Vaikka ikävä ei tule  muutenkaan. Olen sen sorttinen. Vähän kyllästynyt johonkin joskus. Esimerkiksi aina yhteen ja samaan, on se sitten mitä tahansa. Vaihtelunhaluinen olen. Ystäviä en sentään vaihda, mutta menettänyt olen monet. Rivit harvenneet. Sanovat senkin olevan elämää.