Ihan vain silkkaa jutustelua

 Pihakoivussa jo muutama keltainen lehti ja minun begoniani partsilla varistaa kukkia. Syksyn tuntua. Vielä sentään tarkenee mekkosillaan kulkea. Eikä suomalainen mies luovu sortseistaan syksynkään tullen. Eilen käppäilin kaupassa ja ostin pinaattia. Tänään siitä keittoa. Huomenna jälleen liikkeelle. Jazzin kuuntelemiset Espan lavalla jäänee. En ole tullut menneeksi, vaikka kalenteriin oikein merkitsin päivät. On se niin tuskallista lähteä täältä periferiasta. Vaikka matka kestää vain 20 minuuttia. Kuitenkin. Ei pitäisi marista. Jotkut tekevät päivittäin työmatkan kauemmin. Ja onhan se joskus niin lystiä seurata kanssamatkustajien käyttäytymistä matkan aikana. Tosin enemmistö näprää matkapuhelintaan. Mitenkähän suu pantaisiin, jos niiden käyttö yleisissä kulkuneuvoissa kiellettäisiin? 

Soitin ystävälle ja hämmästyin, kun hän ei puhunut mitään säästä. Yleensä saan kuulla pitkät litaniat, vaikka näen itsekin saman sään ikkunasta. Ehkä ilmoista puhuminen on jonkunlaista täytettä, jos ei muuta keksitä. Onhan se turvallinen aihe, ei tule riitaa. Vaikkakin ystäväni sade on aina kaatosadetta ja minulla ripsii. Välimatkaa meillä vain vähän. Onhan se niinkin, että ihminen näkee toisen erilailla kuin toinen, on sitten kysymyksessä mikä asia tahansa. Minäkin sorrun liioittelemiseen joskus.

Kotona on taas läjäpäin marjoja ja hedelmiä. Ostin puolivillejä vadelmiakin, jotka kasvaneet vapaasti, tosin istutettuina, pellolla eivätä puutarhoissa. Muistuttavat hiukan aikoinaan itsekeräämiäni villivattuja. Niitä sai litrakaupalla ja se oli aikaa, kun oli mökki ja viitsittiin. Koirat himoitsivat vadelmia. Toinen otti sievästi marjan kerrallaan hyvin varovaisesti ja toinen kahmi niin, että tuli osa oksaa mukaan. Toinen tykkäsi banaanista ja toinen pantuani palan suuhun, pani huulet törrölleen ja puhalluksen myötä sylki sen kunnioitettavan pitkälle minua moittivasti katsellen. Itse en saa edes kirsikan kiveä yhtä pitkälle.

Jospa tästä nyt suihkuun ja sitten pinaattikeiton pariin. Panen uuniin puolivalmiin patongin. Ei muuten hullumman makuista, vaikka puolivalmis onkin.