Tupsahti flunssa

 Flunssa. Kesäflunssa. Mistä lie pöpö lennähtänyt ja minuun päättänyt iskeytyä. Eilen tunsin oloni surkeaksi. Ääni katosi matalaksi bassoksi ja vilutti. Onneksi ei ollut mihinkään menoa, vaikka suunnitelmia olin ehtinyt jo kyllä rakennella. Tänään olo parempi ja toivonkin tämän olevan sellaisen parin tai korkeintaan muutaman päivän sairauden. Lämpöä ei ole. En tosin ole mitannut, mutta kyllähän kroppa kertoo. Yskin ja niistän nenää vuoron perään. Toivottavasti paperinenäliinat riittävät, ettei tarvitse alkaa käyttää talouspaperirullaa.

Pariisi hiljenee (jos suinkin voi, eikä se voikaan). Tänään jo olympialaisten päättäjäiset. Ahkerasti olen seurannut, eniten yleisurheilua. Kenttälajit aina ovat olleet mieleeni. Jo silloin oli, kun Suomikin pärjäsi. Sitten ei olekaan mennyt hyvin. Kivaa olla mukana kuitenkin.

Syksyä jo ilmassa. Ainakin varhain aamulla. Pihan pihlaja lykkii joka päivä punaisempia marjoja. Joskus on tullut tehdyksi hilloa ja hyytelöä. Nyt pitää taas niistää. Nättihän se syksykin on, jos vielä olisi tulemassa kunnon ruska. Ei suuremmin ole näkynyt näin kerrostalon pihassa. Keltaisia koivun lehtiä  leijailee maahan siellä ja täällä. Vuodenaika vaihtuu.

Töölönlahden puisto pitää katsastaa vielä kun se on jotenkuten kesäasussa. Siihen menoon olen ympännyt muutakin puuhastelua Helsingin keskustassa. Vielä joudun ilokseni ajamaan ratikallakin, kun Rautatieaseman metropysäkkiä yhä korjaillaan. Hakaniemessä hyppään sporaan nauttimaan siinä istumisesta. Ennen muinoin asuessani sivilisaation keskellä oli ratikka-ajelut jokapäiväistä iloa.

Tässäpä tämä oli. Alan rustata sähköpostia Espanjaan. Ystäväni palautunut Saksasta jo kotikonnuilleen. Viettäkäämme mukava sunnuntai tänään.