Lokakuun juttua
Jaahas, tulin taas. Tosin pitkän tauon jälkeen. Syksy menossa, tuulet ja sateet. Floridassa kurjempi sää kuin meillä täällä. Eipä moista Suomessa. Ihmiset pakenivat kodeistaan. Täällä katseltiin vain ikkunasta tuulen voimaa. Paiskoi sadetta päin ikkunalasia, semmoinen rummutus että. Nyt ei sada, mutta tuuli edelleen kovaa. Piti lähtemäni ostoskeskukseeen, mutta jätän väliin. Kahvikonekin ilmoitti puhdistusajan olevan aktuellia. Ryhdyin työhön. Parastaikaa työstää itse, mutta vaatii ihmiskädenkin apua.
Olin silakkamarkkinoilla. Metrolla keskustaan ja pysäkiltä kävelin Kauppatorille. En ostanut silakan silakkaa. Hallissa katselin himokkaasti graavisiikaa, jätin senkin. Poikkesin Stockmannille ja sieltä aikanaan taas metroon ja tänne periferiaan. Jo toiset markkinat tutkinnassani tämän syksyn aikana. Edelliset olivat kansainväliset Senaatintorilla. Sieltä tuli hankintoja. Oliiveja vieläkin jääkaapissa. Tikkarin ahmin heti.
Luen Kari Hotakaisen kirjaa Ihmisen osa. Teksti odotetun hotakamaista ja nautittavaa. Toinen kirjaostos oli Maughamin ensimmäisen kerran vuonna 1937 ilmestynyt kirja Näyttelijätär. Suomeksi teos tuli markkinoille vuonna 1951. Kirjasta tehtiin elokuva, jossa näyttelivät Annette Bening ja Jeremy Irons muun muassa. En ole nähnyt.
Kahvikone on nyt puhdas ja moitteettomassa kunnossa. Puhdistin vielä päältäkin. Miksi se ei voi itse itseään puhdistaa? Meillä oli kerran itsepuhdistuvat ikkunalasit. En huomannut mitään eroa. Samalla lailla piti pestä kuin normaalitkin lasit. Tämäkin huusholli kaipaa ikkunapesua. Onneksi alkaa olla pimein vuodenaika, jotta ulos katselu jäänee vähiin.
Mukavaa torstaipäivää.
