Uusi ravintolakokemus

 Piti oleman huomenna täkäläisen uuden kauppahallin ensimmäinen aukiolopäivä. Niin piti, mutta ei ole. Rakennustyöt pahasti kesken. Odotellaan.

Olin syömässä Hanko Aasia-nimisessä ravintolassa. Käytin puikkoja ja niin näkyi tekevän moni muukin. On tullut maailmalla opituksi. Annokseni nimi oli Chicken Katsu. Nimistä puheenollen, kysyin tarjoilijalta, mitä on suomeksi ravintolan nimessä oleva "hanko"? On kaksi merkitystä, "leima" ja Suomen Hanko-kaupunki. Jälkimmäinen liittyy siihen, kun ravintola oli Hangossa. Hanko Aasia-ravintoloita on monta pitkin ja poikin Helsingissä sekä muuallakin maassa. Kiitin nauttimastani lounaasta.

Tarjolla oli monta ravintolaa ja tein itselleni lupauksen tutustua joihinkin muihinkin jonain päivänä. Melkein naapurissani olevassa ostoskeskuksessa on oikein kunnon valikoima ravintoloita. Useat kallellaan Aasiaan päin. Kuten minullakin kotona. On puikotkin ajalta, kun olin Kiina-fani.

Elelen hissun kissun, luen ja pidän pienen kotini jotakuinkin kondiksessa. Kuitenkin, jos mieheni äiti tulisi kyläilemään ja vetäisisi etusormellaan huonekalun pintaa, voisi sormeen jäädä muutama pölyhiukkanen. No, hän ei tule, koska on edesmennyt kuten miehenikin.

Mansikoista lajike Lumotar on tältä kaudelta loppunut, mutta muita vielä onneksi on. Syön niin kauan kuin riittää. Rakastan mansikoita ja teen niistä raikkaita juomiakin itselleni. Eräs juoma vaatii marjojen pikaisen jäädyttämisen. On tämä kesä kyllä niin herkkua. Saisi jatkua minun puolestani vaikka ikuisesti. Mekkosillaan on kiva kulkea ja minusta kaikki ihmiset ovat kauniimpia kesällä. Suomalainenkin on avautuneempi ja rennompi. Kuitenkaan en kaipaa parastaikaa eteläisessä Euroopassa riehuvaa hirmuista hellettä. Läähätykselläkin on rajansa.

Maailma notkahti

 Taas on tapahtunut, vaikka ainahan sitä. Nyt joku tahtoi päästä USAn presidenttiehdokkaasta eroon, mutta satutti vain korvalehteä onnistuen kuitenkin ampumisessa luodin osuessa ulkopuoliseen henkilöön.USA on uutisissa jälleen vahvasti. Ehdokkaan murhaa yrittänyt henkilöllisyys tiedetään ja hän kuoli poliisin luotiin. 

Miesten tenniksen  kaksinpelin finaali pelattiin ennen kuin maailma hiukan taas notkahti, että pääsin nauttimaan ottelusta täysin siemauksin, vaikka toivoin serbialaisen Novak Dokovicin voittoa. Niin ei tapahtunut, vaan kuninkuuden vei konkaripelaajaa huomattavasti nuorempi espanjalainen Carlos Alcaraz jo heti alusta lähtien. No, ei Dokovic voisikaan olla huipulla ikuisesti. Elämä on tälläistä. Valta vaihtuu.

Mitään erikoista en ole puuhastellut, kun ei lasketa viikottaista kaupassa käyntiä mukaan. Metroajeluitakaan en ole suorittanut. Nyt alkaa olla aika, sillä kahvikapselit ovat kotona vähissä. Tietää Stockmannin matkaa, koska Nespresso siirtynyt tavaratalon tiloihin. Viiden päivän kuluttua pitäisi avautua Itiksen ostoskeskuksen kauppahalli. Mansikkamyyjä pitää minut ajan tasalla ja on epävarma avauspäivästä, koska paikat tulevassa hallissa eivät vielä lähelläkään valmiina. Saas nähdä. Vanha kunnon Erikssonin kalakauppa tulee sinne pitämään kalakojua, kuten on pitänyt vuosikaudet Helsingin Wanhassa kauppahallissakin. Alkunsa kalakauppa sai vuonna 1880 kolera-altaan reunalla, josta siirtyi parempiin tiloihin ja nyt Erikssoneja on muuallakin ja omistajina kolmas polvi menossa. Monet kalat olen minäkin Wanhassa kauppahallissa ostanut jo äitini aikaan. Nyt en enää siinä hallissa ole käynyt. Taitaa olla kulunut muutama vuosi. Halli kokenut muodonmuutoksen. Enää ei pelata pelkällä ruoalla, vaan on kahvilaa, sushibaaria, keittiötarvikkeiden myymälää sun muuta. Äläkkähän siitä nousi aikoinaan, mutta jo ollaan totuttu. Maailma muuttuu, ihmisten tarpeet muuttuvat. Katsotaan nyt, minkälainen tästä Itiksen hallista tulee.

Tänään aion mennä ottamaan selkoa, miten tämä "oma" hallijuttu on edennyt samalla kun menen ostamaan mansikoita. Teen juoman ja mansikan palat pitää ensin saada kohmeisiksi pakastimessa ja sitten tehosekoitin tekee loput siihen lisättyine aineksineen.Ei ole mikään smoothie, lähinnä ehkä slush.

Niin että mukavaa alkanutta uutta viikkoa.

Block Party

 Oli Tallinnan aukiolla Block Party. Aamupäivä lapsille, joita oli paljon. Iltapäivä aikuisille, joita oli myös paljon. Olin ystäväni kanssa, joka ei pidä jumputusmusiikista. Luuli kuulevansa Mozartia ja Bachia soitettuna cembalolla. Luuli väärin. Ja oli pettynyt ja minä tunsin olevani syyllinen, kun olin hänet mukaani pyytänyt. Menimme nuolemaan hänen haavojaan kahvilaan ja hän tilasi itselleen ja minulle jääteen, ja hänestä jäätee, jossa ei ollut edes teetä, oli aivan liian suuressa lasissa. Yritin vakuuttaa, että itse juomaa ei ole paljoa, koska lasi oli täynnä jääpaloja. Ihmispaljouskin häiritsi ystävääni, joka paljous taas oli koko Block Partyn tarkoituskin. Miksi sekin pitää olla englanniksi? Hartiat lysyssä kuuntelin epäonnistumistani pippaloiden suhteen ja toivoin, että pääsisin pian pois. Menimme ostamaan mansikoita ja odotin niistäkin moitetulvaa, mutta ällistyksekseni olivatkin hänestä hyvän makuisia. Hartiani kohosivat himpun verran. Mutta laskivat taas, koska tuuli oli liian voimakasta. Lopulta ehdotin aivan suoraan kotiin lähtemistä ja niin me teimme. 

On sunnuntain aamupäivä ja minulla jo valmiiina  pakastamista paitsi broileri-riisivuoka. Heräsin varsin varhain ja juotuani kahvin aloitin ruoan laiton. Tunsin olevani mahdottoman aikaansaapa.

Luvattu "kesämyräkkää". Ei vielä ainakaan. Satoi hetki sitten ja ukkonen jyrähti ikään kuin näytiksi. Parvekkeen pelargoniapensas on ollut rehevän vihreä ilman kukan kukkaa. En ole sitä edes enää juottanut ja suunnitelmissa oli heittää se pois. Sitten huomasin sen lykänneen muutaman nupun ja tuli kiire antaa vettä. Puhkeaako kukkaan jää nähtäväksi. Koen kastelun aika vaivalloiseksi, mutta kun muut "pensaat" eivät suostu heittämään henkeään, niin hoidan loppuun homman. 

Tänään hiusten pesua ja lukemista. Huomenna tai ylihuomenna jälleen mansikoiden ostoon. Riittävät ehkä päiväksi viikonlopun yli. Syön syömällä ja syön paljon. Olen mansikkafriikki. Ja Lumotar-lajike on minusta paras. Ystäväni mukaan eivät ulkonäöltään täytä hänen vaatimuksiaan, mutta maku on hyvä. Onneksi! 

Aamullisia ajatuksia

 Hyvät ihmiset, heinäkuuta mennään jo kovaa vauhtia. Helteet loppuivat ainakin tällä erää. Mutta kesä toki jatkuu. Olen rampannut kaupungilla ahkeraan ja nauttinut ratikalla kulkemisesta. Hakaniemessä vaihdan kulkuneuvoa, koska matrolla ei pääse koko kesänä kuitenkaan Rautatientorille. Kolmosen sporalla pääsee vaikka Manskulle Stockmannin eteen. Sporasta tuli mieleen, että tämä pikaratikkakin no 15 on nyt virallisesti nimeltään Spåra. Ihmiset äänestivät. Kuljettaa kansaa Itäkeskuksesta Espooseen ja on kuulemma odotettua suositumpi kuljetusväline. Minä en pidä sitä oikeana ratikkana. Numerokin aivan liian suuri. Minun ratikkani ovat 1-10.

Panin Janne Saarikiven kaksi lukemaani kirjaa hyllyyn ja haikailen kolmannen ostamista. Tässä välissä jatkoin kesken jäänyttä Juha Hurmeen kirjaa Nyljetyt ajatukset  (2014). Kertoo Aimon ja Köpin soutuvenematkasta Kustavista Hailuotoon. Juttuun mahtuu kaikenlaista muutakin, aivan opiksi asti. Vähän paksu pideltävä vuoteessa taskukirjaksi, sivuja 485.

Täkäläiseltä torilta olen ostanut mansikoita. En säilö millään lailla. Syön ainoastaan. Tänään käyn kaupasta hankkimassa vihannesvuokaaa varten ainekset. Ja totta kai menen torillekin. Sinne on muuten tulossa korealainen katuruokala, mutta valmistuminen sangen hidasta. Ruokalista sentään laitettiin jo esille. Ehtiikö kesän aikana? Eikä ostoskeskuksen kauppahallikaan ole vielä valmis. Odotan kiihkeästi Itiksen maalaispuodin kojun aukeamista. On luvattu pitää hyvää kalatiskiä. Täällä päin kun on aikamoisen surkea tuoreen kalan tarjonta. Ennen muinoin Helsingissä oli kalakauppoja ja valikoima oli houkuttavan runsas. Se oli sitä aikaa, kun olin lapsi ja nuori, eikä ollut marketteja, vaan ostaminen hoitui  kivijalkakaupoissa, joita oli melkein jokaisessa korttelissa.

Tsilari-lehti tipahti luukusta. Kuvia 12.6. Stadin Slangin tapahtumasta Espan lavalla. Minäkin olin parissa kuvassa muiden mukana. Se oli päivä, kun Stadin friidu ja Stadin kundi julkistettiin, musisoitiin ja pidettiin lystiä. Aurinko paistoi, ilmassa juhlan tuntua ja vanhan tavan mukaan Runebergin patsaan pään päällä kökötti kalalokki.

Tiputtelenpa toisenkin kupillisen cappuccinoa ja sitten jatkan digi-Hesarin lukemista. Miten maailma tänään makaa?